Jossakin kohtaa menneinä talvina sitä taisi tulla sanottua, että jatkossa joulukukat hankitaan valmiina kaupasta. No tässäkin asiassa sitä on joutunut pyörtämään päätöksensä näemmä. Tällä kertaa syytän kyllä syyslomareissua, joka vei meidät Amsterdamiin.
Amsterdamissa, kuten muuallakaan Hollannissa, ei tietysti voi välttyä törmäämästä tulppaaneihin (ja muihinkaan sipulikukkiin). Heti saavuttua lentoasemalle Schipholiin ovat valokuvat tulppaaniviljelmistä vastaanottamassa matkustajia, ja ennen kuin ehtii hypätä kaupunkiin vievään junaan, on edessä kukkasipulikauppa.
Mutta ei sitä pitänyt ostaa sipuleita. Ei. Kaupungilla kävellessä sitä kuitenkin vahingossa askeleet veivät tulppaanimuseon eteen, ja pitihän siellä käydä.

Museo itsessään oli pieni, mutta mielenkiintoinen. Museon puolella sai hyvän käsityksen tulppaanien historiasta ja niiden saapumisesta Hollantiin sekä sipulien viljelystä. Nimi tulppaani juontaa muuten juurensa mitä todennäköisimmin persiankielisestä sanasta, joka tarkoittaa turbaania. Museokauppa sen sijaan pullisteli tulppaaniaiheista matkamuistoa ym., mutta yllätykseksi puolet tilasta oli omistettu kukkasipuleille. Niitä oli paljon ja monenlaisia. Pääpaino oli toki tulppaaneissa, kasvitieteellisissä ja pidemmälle jalostetuissa lajikkeissa, mutta muitakin lajeja löytyi.




Ja niin museokaupassa pyörimisen seurauksena mukaan lähti pussillinen jonkin sortin tasetteja, jaloritarinkukan eli tuttavallisemmin amarylliksen sipuli ja kokeilumielessä vielä syyssahramin sipuleita ruukkuistutukseen. Etenkin tuo La Paz -niminen amaryllislajike kiinnostaa, mitä ja kuinka upea siitä tulee. Ainakin se näyttää erikoiselta.

Amsterdamissa Singel-nimisen kanavan yhdessä kohtaa kahden sillan välissä löytyvät ns. kelluvat kukkamarkkinat. Yksi turistipaikoista,ja sen kyllä valitettavasti huomasi. Myymälät ovat kopioita toisistaan ja pääasiassa myyvät samoja artikkeleita. Löytöjä voi toki tehdä, mutta hinnoissa tuntui olevan hieman turistilisää.






Tästä on tovi jo kun sipulit tuli istutettua. Lisäksi kotimaan hankintoja heti tämän reissun jälkeen oli preparoitujen hyasinttien sipulit sekä noita samoja Paperwhite Narcissus -tasetteja.


Amarylliksen sipulilla annoin ohjeen mukaisen yökylvyn ennen sen istuttamista ruukkuun. Syyssahramit istutin ruukkuun ja hyasintit sekä tasetit saavat tällä kertaa kokea vesiviljelyn.





Parveketta siivotessa tuossa taannoin löysin istuuskaapin perukoilta keväällä sinne lykätyt helmihyasinttiruukut. Niissä näkyi vihreää, ja konsultoituani someryhmää päätin kokeilla, saisiko niistä vielä kukkivat yksilöt talvea piristämään.

Ja lopuksi täytyy todeta, että sipuleita tuli hankittua sen verran paljon, että edelleen yksittäisiä hyasintteja odottaa istutusta. Onhan hyasinteista iloa talven keskellä myöhemminkin. Peukut pystyyn, että näistä kasvaa kukkivia yksilöitä 😊