Ollaan molemmat enemmän ja vähemmän Euroviisu-faneja ja tässä on viimeiset viikot saatu jännittää, kuka edustaa naapuriamme Ruotsia Rotterdamissa toukokuussa. Ruotsissa tämä viisumeininki on viety ihan omiin sfääreihin. Melodifestivalen on instituutio. Tänäkin vuonna ohjelma on ollut huikeaa.

Lauantai-iltaisin on seurattu YLE Areenasta alkukarsintoja ja toinen mahdollisuus (Andra chansen), josta vielä alkukarsintojen 3. ja 4. parhaat kappaleet pääsivät kisaamaan lopuista finaalipaikoista. Eilen oli vihdoin finaalin vuoro. Ja täytyy sanoa, että naapurimaassa on kyllä valtavan hyviä kappaleita. Itse en ollut Suomen euroviisuehdokkaista kovin innostunut, ja melkein jokaikinen näistä Ruotsin finalisteista olisi mielestäni voittanut Suomen karsinnat ylivoimaisesti.

Kisaa varten T laati meille pistelaskutaulukot. Tarjolla oli kuplajuomaa ja macaronleivoksia, valkoviiniä, graavilohta ja lohirilletteä saaristolaisleivän kera. Laitettiin kappaleet omaan paremmuusjärjestykseen ja sitten koetettiin myös arvata, millainen on ruotsalaisten mieli. Ja oikein meni molemmilla, kun arveltiin Tussen Voices-kappaleen voittavan kisan. Ja epäilemättä kappale varmasti taistelee koko Euroviisujen voitosta, vaikka kaikkien maiden edustajat ja kappaleet eivät ole vielä edes tiedossa.
’Picture this: Sicily 1921…’ eli Blanche, Rose, Dorothy ja Sophia eli ihanat Tyttökullat
Mello-festarin päätyttyä oli ilta vielä nuori. T hankki joskus vuoden alussa legendaarisen amerikkalaissarja Tyttökultien dvd-boksin. Jaksoja on katsottu ja tyttöjen edesottamuksille naurettu. Ottaen huomioon sen, että sarjan ensimmäiset kaudet ovat 1980-luvun loppupuolelta, ovat teemat edelleen hyvinkin ajankohtaisia.

Tyttökullat-maratonin jatkuessa, Melodifestivalen-tarjoilujen loputtua, oli jälkiruokavatsassa yhä tilaa. Jouluna oli ajatus leipoa herkullinen piparkakuilta maistuva mutakakku, mutta ruokaa oli tuolloin ihan riittämiin ja kakun leipominen jäi. Tänä viikonloppuna oli vihdoin sen aika, ja lakritsijäätelön kanssa Tyttökultia katsoessa se maistui eriherkulliselta!

Resepti on muuten alunperin julkaistu Pirkan sivuilla. En käytännössä ohjetta muuttanut yhtään, mutta korvasin osan mausteista samalla määrällä valmista piparkakkumausteseosta. Paistolämpötilaksi kiertoilmauunissa valitsin 180 astetta ja paistoin saman ajan kuin ohjeessa. Ja mitä mudcaken mausta voi sanoa, niin jääkaapissa kakun maku paranee ja kehittyy. Päivää myöhemmin kakku oli mehevämmän makuinen.
Lakritsijäätelön kanssa kakku sai uusia syvyyksiä, joten seuraavaksi pitää testata jotain laku-salmiakkirouhetta tässä kakussa piparkakkumausteiden sijaan. Oletko sinä jo tehnyt sellaista?