Fillarit olivat matkakumppaneinamme myös viikonloppureissullamme Raaseporissa.
Starttasimme elokuun viimeisen viikonlopun varhain lauantaina ensin junalla Karjaalle ja siitä eteenpäin fillaroiden. Ensimmäinen etappimme oli Raaseporin linna, jonka luona oli sopivasti pari pöytää myös omien eväiden syömiseen. Linna ei ole museokorttikohde mutta kuitenkin tutustumisen arvoinen paikka.
Seuraava kohteemme oli Tammisaari, jossa piipahdimme ensin parilla paikallisella kirpputorilla ja suuntasimme sen jälkeen lounaalle perinteiselle Knipanille. Ravintolassa on sopivasti vanhan ajan henkeä. Ruoka oli maistuvaa vaikka hämähäkinseitit olivatkin jääneet tänä keväänä salista siivoamatta.
Vatsa täynnä suuntasimme museokeskus Ektaan, jonka kellarikerroksessa on muutama Helene Schjerfbeckin työ näytillä. Museon Raaseporin historiaa esittelevä näyttely on myös käymisen arvoinen.
Loppuiltapäivästä suuntasimme ohjaustankomme kohti Fiskarsia, jonne poljimme yhtä soittoa vain reilun tunnin. Mäkinen reittimme poltti mukavasti reisissä ja päivän fillarointisaldomme oli vajaa 60 kilometriä. Perillä meitä odotti kesäsesonkinsa päättävä ruukkikylä. Yövyimme viehättävässä Wärdshusissa, jossa on perinteisen majatalon tunnelmaa. Ravintola Wärssyn yläkerrassa on neljä hyvätasoista hotellihuonetta. Hotellihuoneessa skoolasimme onnistuneelle matkapäivälle ja seurasimme parvekkeelta laitumella olevia lampaita.
Ennen illallista piipahdimme torikahvilassa toteamassa kuinka hiljainen Fiskars on turistikauden päättyessa. Illastaessamme Wärssyssä tarjoilijamme kertoi että kyläläiset juhlivat samana iltana kauden päättymistä. Ilta oli mikä mainioin kyläjuhliin ja rannikon Venetsialaisiin. Illan päätteeksi lampaita ei tarvinnut laskea saadakseen unta.
Sunnuntaina aamiaisen jälkeen piipahdimme vielä Desicon kynttilapajalla ja paikallisella puutarhalla ennen kuin suuntasimme takaisin Karjaalle.
-T-
vallilanvaarit.com 