Näin aikuisena on hauska muistella, kuinka sitä lapsena odotti jouluaattoa ja joulupukin vierailua ja niitä lahjoja. Odotus oli niin kutkuttavaa, ettei sitä malttanut poistua ikkunan ääreltä edes joulupöytään herkkujen ääreen; puhumattakaan siitä, kuinka hitaasti muistan seinäkellon minuuttiviisarin kulkeneen eteenpäin.

Joulupukin vierailut aattoiltana ovat jääneet vuosien taakse. Viimeisen kymmenen vuoden ajan ovat paketit – itselle se kahdella sormella laskettava määrä – löytyneet kuusen alta jo aattoaamuna. Eikä lahjojen saamiseenkaan kohdistu enää samanlaista jännitystä. Sen sijaan omana jännitysmomenttinaan on jouluun kuulunut Veikkauksen joulukalenteriarvan hankkiminen ja voiton jännittäminen viimeiseen raaputettavaan ”luukkuun” saakka.

Viime jouluna raaputimme molemmat joulukalenteriarvoista rahamme hyväntekeväisyyteen. Olisiko nyt jommankumman tai molempien vuoro raaputtaa se vähän isompi voitto esiin?

Jännittävää joulunodotusta!

-J-