”Kun saapuu huhtikuu
Ja kukkiin peittää maan
On kauneimmillaan Coimbra
Ken sinne seisahtuu
Hän pois ei kaipaakaan
On Portugalin huhtikuu”
Näin kuuluvat sanat Raul Ferrāon sävellykseen ja José Galhardon sanoittamaan fado-lauluun Coimbra, joka tunnetaan eritoten Amalia Rodriguesin esittämänä. Suomeksi levyttänyt mm. Olavi Virta. Ja niin on kaunis myös Lissabon, Portugalin pääkaupunki, joka sijaitsee muuten vajaa 200 kilometriä Lissabonista pohjoiseen.
Lissabon on kuin ulkoilmamuseo. Paljon kaunista arkkitehtuuria ja historiaa. Kukkuloille rakennetussa kaupungissa riittää korkeuseroja, joten reidet ja pakarat saavat treeniä.
Onneksi kaupungissa on myös raitioteitä, funikulaareja ja bussitkin kulkevat, niin välillä voi jalkojaan säästää ottamalla vaikka historiallisen raitiotievaunun linjalla 28, joka vie Alfaman kaupunginosaan ja sen monille miradoreille eli näköalatasanteille.
Kaupungista löytyy myös museoita niistä kiinnostuneille. Yksi mielenkiintoisimmista tärkeimmistä museoista on Museu Calouste Gulbenkian – taidemuseo.
Se on perustettu vuonna 1969 Calouste Sarkis Gulbenkianin testamentin perusteella. Museo esittelee yhden maailman arvokkaimmista yksityiskokoelmista, johon kuuluu yli 6 000 teosta eri aikakausilta ja kulttuureista – Egyptin muinaisista artefakteista klassiseen antiikkiin, islamilaiseen taiteeseen, itäaasialaisiin posliineihin ja ranskalaisiin koriste-esineisiin.
Tämä steela on muinaisen Egyptin kuninkaallisen kirjurin nimeltä Iry, joka usein kuvataan Anubiksen (kuoleman jumalan) edessä tai kuninkaan palatsissa. Ajoitus 18. dynastian aikaan noin 1300-luvulle eaa.
Jos museot väsyttävät voi käydä nauttimassa vaikka sen ”aidon” pastel del bélemin Pastéis de Bélem -kahvilassa (jonottaen paikan päälle tai takeawayna nopeammin) tai suolaista palaa LX Factoryssa sijaitsevassa Casa Portuguesa de Pastel del Bacalhaussa.
Jos jotain erittäin portugalilaista haluaa kokeilla niin Ginjinha (tai lyhyemmin Ginja) voisi olla sitä. Sitä myydään yleensä tuotteeseen vihkiytyneissä baareissa.
Ginhinja on perinteinen portugalilainen, makea ja hapokas kirsikkalikööri, joka valmistetaan uuttamalla happamia kirsikoita (ginja-marjoja) brandyyn (aguardente), sokeriin ja mausteisiin. Se on ikoninen juoma erityisesti Lissabonissa ja Óbidoksessa, tarjoillaan usein pienistä laseista (joskus syötävistä suklaakupeista) ja nautitaan aperitiivina tai digestiivinä, joko kirsikan kanssa tai ilman.
Olisihan sitä paljon muutakin ollut kerrottavaa, mutta näin tällä kertaa.
vallilanvaarit.com 